Leea Pelto, FT

Suomen Bioteekki Oy

Syntymän yhteydessä vauvan suolisto ei ole vielä valmis. Muutaman ensimmäisen kuukauden aikana ruoansulatusjärjestelmä, suolen limakalvo, bakteeristo ja puolustusjärjestelmä kypsyy ja kehittyy toimivaksi. Täydessä valmiudessa ne ovat vasta kouluiässä. Silloin suolistossa on bakteereita enemmän kuin koko kehossa on soluja ja niiden aineenvaihdunnallinen aktiivisuus ylittää koko kehon aineenvaihdunnallisen aktiivisuuden.

Suolistobakteeristo kehittyy parin ensimmäisen ikävuoden aikana. Sen jälkeen se pysyy melko samanlaisena koko koulu- ja aikuisiän. Vanhuudessa suolistobakteeristo jälleen muuttuu. Siihen vaikuttavat myös mm. ravinto, lääkkeet ja stressi. Yksilöiden välillä suolistobakteeristossa on isoja eroja. Aikuisen suolistossa asuu arviolta 500 – 1000 erilaista bakteeria, ja joukossa on hiukan myös hiivoja, massaa on noin 1,5 kg.

Ennen synnytystä vauvan suolisto on steriili, mutta synnytyksen yhteydessä ja pian sen jälkeen suolistoon asettuu bakteereita. Bakteereita vauva saa äidiltä ja muilta läheisiltä ihmisiltä sekä elinympäristöstä. Varhaislapsuudessa suolistobakteeriston koostumukseen vaikuttavat runsaasti sekä synnytystapa että ruokinta. Keisarinleikkauksella syntyneillä suolistobakteeriston kehitys viivästyy usein kuukausilla verrattuna alateitse syntyneiden suolistobakteeriston kehitykseen.

Rintaruokinta vahvistaa suoliston hyvien bakteereiden kantaa, varsinkin bifidobakteereita. Bifidobakteerit ovat yleisimpiä bakteereita parin ensimmäisen kuukauden ajan suolistossa. Siirryttäessä nauttimaan kiinteää ruokaa suolistobakteeristo monipuolistuu ja alkaa enemmän muistuttaa aikuisen suolistobakteeristoa. Sama ilmiö nähdään pelkkää äidinmaidonvastiketta saavilla jo ennen kiinteän ruoan saamista. Rintamaitoa saavilla suolen sisällön pH (happamuus) on alempi kuin vastikeruokituilla. Tämä vahvistaa happamassa ympäristössä elävien bifidobakteereiden ja maitohappobakteereiden (esim. Lactobacillus) määrää ja estää monien haitallisten bakteereiden (kuten kolibakteerit ja klostridiat) kasvua.

Myös antibioottien käyttö vaikuttaa voimakkaasti suolistobakteeriston kehitykseen, koska ne tuhoavat bakteereita myös suolistossa. Keskosilla suolistobakteeristo kehittyy hitaammin kuin täysiaikaisena syntyneillä. Syynä tähän voi olla suoliston kehittymättömyys mutta myös mahdollinen tehohoito, lääkkeiden käyttö ja letkuruokinta.

Suoliston miljardeilla bakteereilla on olennainen vaikutus koko kehon terveyteen ja hyvinvointiin. Hyvät bakteerit tasapainottavat suoliston bakteeristoa niin, että tautibakteerit ja hiivat eivät pääse vallalle. Terveyttä edistävät bakteerit eli probioottibakteerit vahvistavat suolen hyvää bakteeristoa, ja riski sairastua ripulitauteihin pienenee. Vahvojen lääkekuurien, esimerkiksi antibioottikuurien, aikana ja vähintään kaksi viikkoa niiden jälkeen kannattaa nauttia probioottibakteereita, jotta lääkkeen aiheuttaman ripulin riski pienenee. Myös vieraaseen ympäristöön suuntautuvien matkoja ajaksi suositellaan probioottibakteereita, jotta turistiripulin riski pienenee.

Suoliston bakteerit tuottavat osan kehon tarvitsemista vitamiineista, esimerkiksi osan B-vitamiineista ja K-vitamiinia. Bakteerit valmistavat ruoansulatusentsyymeitä, jotka pilkkovat ruoka-aineita paremmin imeytyvään muotoon ja siten edistävät ruoansulatusta. Suolen hyvät bakteerit vahvistavat suolen limakalvon solujen tiiviitä liitoksia, jotta suoli ei "vuoda". Silloin limakalvo toimii optimaalisesti: se ei läpäise haitallisia aineita, mutta ravintoaineet imeytyvät tehokkaasti.

Siirtyminen rintamaidosta kiinteän ruoan syömiseen on suuri rasitus vauvan suolistolle. Tätä siirtymää voi helpottaa käyttämällä probioottibakteereita. Samoin uusien ruokien sieto paranee, kun ruoka-aineiden kokeilun yhteydessä annetaan probioottibakteereita, jotka auttavat ruoansulatusta pilkkomaan ruoka-aineita ja vahvistavat limakalvon kuntoa.

Suoliston alueella on noin 80 % kehon puolustusjärjestelmään kuuluvista vasta-aineita tuottavista soluista. Probioottibakteerit voivat suoraan vaikuttaa puolustusjärjestelmän soluihin. Varhaislapsuudessa suolen bakteerit (niin hyvät kuin tautibakteeritkin) vaikuttavat kehon puolustusjärjestelmän oikeasuuntaiseen kehittymiseen. Ne kypsyttävät ja vahvistavat sitä. Vanhemmallakin iällä probioottibakteerit voivat mm. vahvistaa vasta-ainetuotantoa, ja siten nostaa elimistön vastustuskykyä. Siksi probioottibakteereita kannattaa käyttää esim. lapsen siirtyessä päivähoitoon, jotta tässä vaiheessa yleistä sairauskierrettä ei pääse syntymään.

Allergiassa puolustusjärjestelmä tunnistaa vieraaksi aineeksi tavallisen ruoka-aineen tai siitepölyn, ja puolustautuu sitä vastaan. Syntyy tulehdustila, joka voi näkyä suolisto-, iho- tai hengitystieoireina. Allergisesta sairaudesta kärsii yhä useampi. Syytä allergioiden nopeaan yleistymiseen viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ei tiedetä, mutta sen oletetaan yhdistyvän muuttuneeseen ruokavalioon ja/tai ympäristöön. Vallalla oleva selitys on hygieniahypoteesi. Sen mukaan varhaislapsuuden infektioiden vähyys on johtanut allergioiden yleistymiseen. Kun keho kohtaa vähemmän pieneliöitä, puolustusjärjestelmän kehitys jää kesken, ja kehittyy allergia.

Terveyttä edistävien bakteereiden (probioottibakteereiden) on osoitettu estävän allergian puhkeamista, lievittävän oireita ja nopeuttavan paranemista. Probioottibakteerit vaikuttavat monella eri tavalla. Ne vaikuttavat suoraan elimistön puolustusjärjestelmään, kypsyttävät ja vahvistavat sitä, mutta myös vaimentavat epätarkoituksenmukaisia tulehdusreaktioita. Vaikutus puolustusjärjestelmään on siis tasapainottava. Korkean allergiariskin omaavilla lapsilla probioottibakteeri esti allergian puhkeamisen varhaislapsuudessa jopa puolella verrattuna kontrolliryhmään. Puolustusjärjestelmään vaikuttamisen lisäksi probioottibakteerit ylläpitävät suolen limakalvon kuntoa, jotta pilkkoutumattomat ruoka-aineet eivät pääse imeytymään. Probioottibakteerit myös pilkkovat ruoka-aineita, koska ne tuottavat monia ruoansulatusentsyymeitä.

Koliikin tunnuspiirteisiin kuuluu usein illalla alkava voimakas itkukohtaus. Koliikki alkaa parin viikon iässä ja yleensä helpottaa 3-4 kuukauden iässä. Syytä siihen ei tiedetä. Todennäköisesti sen takana on useampiakin syitä, joista yksi voi olla suoliston kehittymättömyys. Koliikista kärsivien ja terveiden vauvojen suolistobakteeristossa on havaittu pieniä eroja. Siksi probioottibakteerien nauttiminen voi auttaa. Muita hoitokeinoja ovat lapsentahtinen imetys, röyhtäyttäminen , kantaminen ja vyöhyketerapia. Koliikki voi olla ensimmäinen merkki myöhemmin ilmaantuvasta allergiasta. Siksi myös äidin ruokavaliorajoituksella (maito, vehnä, yleisesti allergisoivat ruoka-aineet) voi olla helpotusta koliikkiin.

Moni ihottuma on yhteydessä suoliston kuntoon. Perimmäisenä syynä ihottumalle voi olla liian läpäisevä suoli, vuotava suoli, joka päästää osittain pilkkoutumattomia ruoka-aineita verenkiertoon, ja ne aiheuttavat mm. ihossa tulehdusreaktion. Näissä tapauksissa voiteet helpottavat hetkellisesti oiretta, mutta eivät paranna ihottumaa. Ärsyttävien ruoka-aineiden poisto ja probioottibakteereiden käyttö tuo useassa tapauksessa pysyvän helpotuksen. Vähitellen ruoka-ainerajoituksia voi poistaa.

Uusimpien tutkimusten mukaan suoliston kunto heijastuu myös mielenterveyteen. Monilla on kokemusta siitä, että jokin ruoka voi tehdä lapsen ylivilkkaaksi. On myös näyttöä siitä, että autismilla ja suoliston kunnolla voi olla läheinen yhteys, ja helpotusta psyykkisiin häiriöihin voi saada hoitamalla suolistoa.

Perushoitona erilaisiin suolistohäiriöihin on ruokavalio ja probioottibakteerit. Ruokavaliosta karsitaan kaikki ärsyttävät ruoat. Useimmille sopivia ovat riisi, tattari, hirssi, kalkkuna, kaalit, kesäkurpitsa, mustikka, puolukka ja viinimarjat. Ensi alkuun kasvikset kannattaa antaa kypsennettyinä. Probioottibakteerit nautitaan tyhjään mahaan tai kevyen aterian yhteydessä. Lisäksi annetaan lisäravinteita, jos ravintoaineiden saanti jää liian pieneksi. Usein puutetta on pitkäketjuisista rasvahapoista, B-vitamiinista, E-vitamiinista ja sinkistä.

Koska elämme liian steriilissä ympäristössä, jossa terveyttä edistäviä bakteereita on vaikea saada riittävästi ilman lisäravinteita, kannattaa suoliston oikean bakteeriston muodostumista tukea terveyttä edistäviä bakteereita sisältävällä tuotteella. Tämä on erittäin tärkeää etenkin äidinmaidonvastiketta saaville, antibioottikuurien aikana sekä suuren allergiariskin omaaville.

PROBIOOTTIbaby sisältää huolella valittuja, vauvan vatsaa helliviä bifido- ja maitohappo-bakteereita (Bifidobacterium infantis, Bifidobacterium lactis, Lactobacillus acidophilus). Nämä bakteerit ja bakteerien suhteet ovat luontaisia varhaislapsuudessa. Ne antavat hyvän pohjan kokonaisvaltaiselle suoliston kehittymiselle. Terveyttä edistävien bakteerien lisäksi tuote sisältää vain riisitärkkelystä ja mikrokiteistä selluloosaa. Yli 2-vuotiaille sopii paremmin PROBIOOTTIplus. Probioottivalmisteiden käyttö on turvallista ja suositeltavaa kaiken ikäisille lapsille ja aikuisille tukemaan suoliston ja koko kehon hyvinvointia.

Lähteitä:

Dai D, Walker WA: Protective nutrients and bacterial colonization in the immature human gut. Adv Pediatr 1999; 46: 353-382.

Grönlund M-M: Mode of delivery and intestinal microflora, consequences for the development of immune functions and gut mucosal barrier in infancy. Väitöskirja. Turun yliopisto 1999.

Kalliomäki M, Isolauri E: Role of intestinal flora in the development of allergy. Curr Opin Allergy Immunol 2003; 3: 15-20.

Kalliomäki M, Salminen S, Arvilommi H, Kero P, Koskinen P, Isolauri E: Probiotics in primary prevention of atopic disease: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2001; 357: 1076-1079.

Kidd PM: Autism, an extreme challenge to integrative medicine. Part 2: medical management. Altern Med Rev 2002; 7: 472-499.

Kirjavainen PV, Gibson GR: Healthy gut microflora and allergy: factors influencing development of the microbiota. Ann Med 1999; 31: 288-292.

Lehtonen L, Korvenranta H, Eerola E: Intestinal microflora in colicky and noncolicky infants: bacterial cultures and gas-liquid chtomatography. J Pediatr Gastroenterol Nutr 1994; 19: 310-314.

Lucarelli S, Frediani T, Zingoni AM, Ferruzzi F, Giardini O, Quintieri F, Barbato M, D'Eufemia P, Cardi E: Food allergy and infantile autism. Panminerva Med 1995; 37: 137-141.

Walker WA: Role of nutrients and bacterial colonization in the development of intestinal host defense. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2000; 30: S2-7.

ETUSIVULLE